And now you gonna be with me for the last ride

Fast and Furious 7

Damn who knew all the planes we flew
Good things we've been through
That I'll be standing right here
Talking to you about another path I
Know we loved to hit the road and laugh
But something told me that it wouldn't last
Had to switch up look at things different see the bigger picture
Those were the days hard work forever pays now I see you in a better place

How could we not talk about family when family's all that we got?
Everything I went through you were standing there by my side
And now you gonna be with me for the last ride

So let the light guide your way hold every memory
As you go and every road you take will always lead you home

It's been a long day without you my friend
And I'll tell you all about it when I see you again
We've come a long way from where we began
Oh I'll tell you all about it when I see you again
When I see you again

Menkää katsomaan toi elokuva.

Katsokaa kaikki hurjapäät.

Paul Walkerin muistolle.

Kamijo 01032015

Kamijo 1.3.2015

Oli suuret suunnitelmat Nooran kanssa; jonotetaan aina kymmenestä saakka. Pakattiin edeltävänä iltana ja poikettiin vielä siwassa yhdeltätoista illalla ostamassa syötävää jonotusta varten. En ollut niin innoissani jonottamisesta, mutta silti todella innoissani keikasta ja tulevasta päivästä. Joskus oon aina miettinyt, että mitä jos viimetingassa vaikka loukkaantuisi tai sairastuisi – mitäs sitten?

Jo yöllä vääntyilin kylmästä tuskaisen hikisenä. Aamulla herätessäni kahdeksalta vakuuttelin, että pystyn kyllä tähän ja olen ihan kunnossa. Kuume mittari näytti 38 °C, joka oli totuus voinnistani. Jonotus oli pakko yliviivata, mutta keikan yliviivaaminen nostatti kyyneleitä väkisinkin silmiin. Sisulla läpi kiven, niin päätin.

Lääkkeiden avulla pääsin seuralaiseni Nooran kanssa Glorian eteen hieman jälkeen kuuden. Onneksi jono liikkui nopeasti ja päästiin Glorian huomaan. Sisällä siirryttiin VIP – jonoon. Mun olo oli kokoajan koominen, enkä ymmärtänyt mistään mitään. Porukka meni aina ryhmissä sisälle saliin, jossa otettiin kuvat ja niin edelleen. Lopulta kun päästiin sisälle, tuijotin Kamijoa epäuskoisena enkä ymmärtänyt vieläkään mitä tapahtui. Nukuttiin melkeinpä kokopäivä, tai muuten vain koomassa istuttiin joten ei mikään ihme kun oli hieman ulalla. VIP – tilaisuus eteni nopeasti. Noustiin korokkeelle kättelemään Kamijoa, tervehdys, kiitokset ja alas. Ryhmän käteltyä oli aika ryhmäkuvan, joka kuvattiin Glorian parvelta. Sen jälkeen porukka olikin vapaa, kun viimein saatiin viimeinen ryhmä käsiteltyä. Jotkut pinkoivat eturiviin, jotkut myyntipöydälle. Me suunnattiin myyntipöydälle, koska eka puhe oli parvelle menosta mun olon takia. Päätin kuitenkin selviytyä kuin voittaja, joten päästiin eturiviin vasemmalle laidalle. Kello oli siinä vaiheessa seitsemän, joten edessä oli tunnin odotus. Kauhulla saatoin odottaa selviäisinkö elossa illasta.

Oli ollut jo pientä vihiä supportti jäsenistä. Viimein kellon lyödessä kahdeksan, oli aika nähdä pitivätkö ne paikkaansa. Kävi ilmi, että basistina toimi Versaillesista tuttu Masashi. Rummuissa toimi Maoki Yamamoto. Kitarassa toimi Meku. Keikka pyörähti käyntiin eloisasti. Oli mahtava nähdä pitkästä aikaa Kamijoa ja Masashia. Masashi oli huomattavasti ulospäin suuntautuvampi tällä kertaa kuin viimeisellä Versaillesin Suomen keikalla, jolloin Masashi vielä toimi sessiojäsenenä. Settilistasta ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Yritin parhaani mukaa ottaa keikalla aivan rauhassa, mutta olihan siinä omat ongelmansa. Kamijolle täytyy antaa 10+ esiintymisestä, sekä ainaisesta jaksamisesta vaikka ikääkin herralta jo löytyy. Kamijo jaksoi hyppiä ja pyörähdellä korkeista koroistaan ja raskaista vaatteista huolimatta. Luonnollisesti muu bändi jäi hiukan etäämmälle, mutta loppujenlopuksi Kamijo otti muut soittajat huomioon vaikka kyse olikin hänen soolokeikastaan. Keikka eteni energisesti, eikä ketään varmasti jätetty kylmäksi salissa. Yllättävän moni oli löytänyt tiensä sinä iltana Glorialle, josta voimme päätellä että fanikansaa löytyy vielä.

Encoren jälkeen keikka oli ohitse. Suunnattiin hiljakseen ulos Glorian ovista. Siinä vaiheessa itse olin luultavasti ensimmäistä kertaa iloinen pääsystä kotiin. Kyllä se siitä huolimatta harmittaa, ettei voinut täysillä hauskaa pitää. Silti olen iloinen, että pääsin ylipäätänsä keikalle saakka!

Haluaisin kiittää taas päätteeksi Jrocksuomea. Oli taas vihiä siitä, kuinka he eivät hoida asioita kunnialla. Että miksei kukaan muu hoida asioita. Olin liian väsynyt ja kipeä ottaakseni huomiota. Oletteko miettineet asiaa paremmin pidempää? Jrocksuomi on tuonut meille vapaaehtoisesti bändejä toiselta puolelta maailmaa jo monia vuosia, saamatta siitä turhaa kiitosta. Ihmiset jaksavat joka keikalle tullessa valittaa kuinka taas kaikki on pieleen järjestetty. On niin paljon helpompi valittaa kuin miettiä mitä kaikkea se vaatii. Koittakaa itse tuoda bändi toiselta puolelta maailmaa kun fanikansa on mitä on. Millaista se on tehdä mitään kun ei anneta mitään kiitosta? Mitä jos heitä ei kiinnosta pian tuoda ketään kuunneltuaan valituksia? Ei kukaan voi saada täydellisesti onnistumaan niin suurta prosessia, sillä ihmisiä tässä kaikki vain ollaan. Kerran Jrocksuomi ei tee niin hyvää työtä, miksette tee itse heidän puolestaan? Jos nyt pyyhittäisiin kaikki jrocksuomen järjestämät keikat, voitaisiin laskea melkein sormin Japanilaiset keikat. Yrittäisitte ihmiset hieman arvostaa sitä mitä tuodaan, eikä vain pohtia mikä meni vikaan. Voisitte itse yrittää puhua keskenänne, käyttäytyä asiallisemmin ja noudattaa sääntöjä! Aina joukossa joku törppöilee, eivätkä järjestäjät ole päävastuussa meidän törppöilystämme. 

Nyt meen tästä potemaan sohvalle hyvän elokuvan kera yhä jatkuvaa sairauttani. 

At that time, the two of us were dreaming about eternity

closed my fate

cause my pain

still I believe future…

“If you stop, it will get easier”

“Do you want to believe a little bit longer?”

I won’t fight the two quarrelling voices

If they quickly snatch away my thoughts

Snatching away all of my hopes

No tomorrow, walking towards tomorrow 

This awakened “evil” will eat everything until it’s exhausted

We won’t stop until we die, until our lives are exterminated