Day by day, may there be a little more peace tomorrow than today

Kuten tapoihin kuuluu, kirjoitan keikkaraportin -tällä kertaa keikalta, joka jää pysyvästi mieleen ja on varmasti ykkös sijalla pidemmän aikaa. Annika tuli meille perjantaina, tai niin ah niin ihanaa työpaikalleni ja sieltä suuntamisemme meille. Kuten yleensäkkin, päästiin sänkyyn vasta yhden maissa ja voitte kuvitella kuinka ihanalta tuntuu seuraavana aamun kun kello soi iloisesti puoli viideltä. Ei, se ei ollut aivan mahtava kokemus jo toistamiseen, ja vaikka oli reilusti aikaa laittautumiselle yms. -oltiin myöhästyä jälleen junasta. Mutta ehdittiin ja ehdittiin jopa ratikkaankin, josta tosin hypättiin puolessa välissä matkaa pois, koska päästiin kävellen paljon nopeemmin, kun se ratikka päätti lähteä kiertämään. -_- Tosiaan. Mehän tiedettiin, jo mikä kidutus olisi taas edessä, jäätyä ja nääntyä 13h ulkona. Mutta oli taas sen arvoista kuitenkin. Pientä hässäkkäähän siinä jälleen oli, mutta saatiin numero 65, eikä oikeasti siinä vaiheessa oikein jaksanut edes hymyillä. Oli niin väsynyt ja kuollut, ettei halunnut kuin vain nukahtaa. Mutta arvatkaa nukuttiinko oikeesti? Ei siellä pystynyt. Pientä torkahtelua, mutta. : _ D Omasta mielestä jonotus meni paljon rauhallisemmissa merkeissä mitä viime jonotus, kiitos jonotusnumeroiden -vaikka ne myös välillä saa kismittämään. Jonotus sujui tosiaan täydellisesti, ellei oteta huomioon, että mulle tuli pienimuotoinen stressi / paniikki sen lahjan suhteen, koska en tiennyt mihin se laitetaan tai miten saadaan yli päätänsä miehelle. Uhkasin polttaa ja lahjottaa sen jollekkin randomille, ja vielä moneen otteeseen. : D Onneksi Jrocksuomalaiset taas auttoivat ja saattoivat laatikon ihan suoraan bäkkärille. : __ ) Suuri kiitos tästä.

Tunnit muuttuivat minuuteiksi, minuutit sekunneiksi... 

Q & A

Tilaisuus alkoi 19:30, kun miehet astelivat lavalle ja istuivat alas tuoleille. Jotenkin oli outoa, että he vain tulivat niinkin rauhaisissa merkeissä. Tyhmää tavallaan. En muista todellakaan kaikkia kysymyksiä, mutta miehet antoivat tutun nyah näytteen. c : Ja Hide-zou laulo. ♥ Vaikkakin vain pari riimiä, mutta ! : D Suloista kuitenkin. ;w; Puolen tunnin kuluttua, miehet poistuivat ja oli vihdoin vuoro sen, mitä oli jo kauan odotettu...

As a sign of love for my people, I will not retreat

Ja miehet palasivat lavalle. Tällä kertaa sai seota, riehua, täristä siitä ilosta ja onnesta. En voi kuvailla sitä tunnetta, koska se oli niin epätodellista. Musta tuntuu vieläkin oudolta, että sain nähä ne jälleen. ;w; Ja näin nopeasti ! Kuitenkin -keikan aloitti Der Konig Der Dunkelheit ja sen myötä seurasi biisejä, joita en muista kaikkia läheskään, varsinkaan järjestystä, joten en ala kirjoittelemaan. Meijän paikat myös oli aivan täydelliset, koska nähtiin koko lava ja eturivi. * 3 * Paitsi Hiroki jäi vähän... piiloon. ;_; Näki kuitenkin, kun se hyppi siinä, ja sillee. : ) Urhw. Eden oli aivan ihan kuulla ja ah sitä tunnetta kun kaikki laulo mukana, ja oli muuten ihan hiljaista. ; _ ; Itsellä tuli siinä jossain puolessa väliä ihmeellinen lagaus moment, jonka takia yhtäkkiä vaa sekosin. ^^ Kirjaimellisesti. Nyom ~ennen sitä jo oli ollut molemminpuolin osoittelua Hide-zoun kanssa, ja keikan jälkeen sainkin kuulla että kun kirjaimellisesti itkin ja tärisin vaa, niin herra oli osotellut ja surullinen ilme kasvoillaan. c_c Jotenkin se mies vaa on niin... ´w` pur. Ja toki kaikki niistä oli vieläkin niin..*3*. Tsune oli söpö kun se hyppi kuin viimeistä päivää ja se oli niin iloinen kokoajan. ;www; Asagi ~♥ En osaa muutakaa sanoa. : D Ruiza tällä kertaa oli niin paljon omassa päässä jotenkin, että näin vain vilauksilta, mutta samanlainen virnuileva tuokin vielä tuntui olevan. : D Ja Hiroki ~haha, sen vaatetus. :__ D Oli myös plussaa kuullakkin tällä kertaa kokoajan Asagin laulu, viime kerralla kun se  tuppasi hukkumaan soittimien sekaan. :  (

This is the beginning of the night of awakening

Ensimmäinen encore alkoi, ja kaikki oli hyvin, kunnes tajusi, että pian kaikki olisi jälleen ohitse. D palaisi Japaniin, eikä palaisi heti seuraavalla viikolla lämmittämään meitä tänne kylmään Suomeen. Kun nuo olivat siirtyneet pois lavalta, takahuoneeseen, tuntui, että siinä olisi lähtenyt puolet sydämestä mukana. ,----, Jotenkin se tuntui niin loputtomalta, vaikka jotenkin osasi toivoa vielä toista encorea, muttei pystynyt siihen täydellisesti kuitenkaan. : __ ( Oon niin kiitollinen vaa ihmisille, jotka saivat ne tahdollaan vielä palaamaan ja oon niin kiitollinen, että D teki sen. ; w ;

That I make sure not to forget a single one, day by day

Toinen encore pääsi käyntiin day by day biisillä ja siinä vaiheessa jo tiesi, ettei kolmatta encorea tulisi. Se olisi nyt ja tässä, mitä olisi, joten yrittihän sitä kaiken ottaa irti. Kaikki ne katseet ja hymyt mitä ne vielä jakoi, oli jotain kaunista. Tiesi, että molemmin puolin oli onnistunut keikka. Loppu musiikin alkaessa jälleen soimaan, menihän se tila hieman hysteeriseksi. Hetki vain, ja lava tyhjeni tyystin. Siinä vaiheessa tuli niin järkky olo, ettei ole edes kunnollista muisti kuvaa... jalat ei kunnolla kantanut, pää oli sekasin ja posket kostuivat toistamiseen. ;----; Pakottauduin kuitenkin hetken päästä myyntipyödän luokse ja alempana kuvaa, mitä tarttuikaa mukaan. Olen vain niin kiitollinen, että pääsin näkemään jälleen kyseisen bändin ja odotan niin sitä päivää, kun ne ilmoittavat jälleen palaavansa. * 333 * Ja jotenkin myös kiehtoisi lähteä oikeasti Japaniin ensi vuonna, jos ja kun ne siellä kuitenkin suurempia keikkoja järjestelee sen kunniaksi. * 3 * Toivottavasti eurooppalaisetkin saisi kuitenkin jotain kivaa. c :

Heti kun sain kuulla, että D palaa Suomeen ajattelin; pakko keksiä jotain !

Ylempänä olevaan lippuun ilmestyi jonottajien nimiä. * 3 * Thih. Ja lipusta vastasti Tiina ja tuon sisko, joka päätyi lopulta myös laatikkoon, kun oli täynnä nimiä -heehehez. :  )

Ja joo, kuvailin laatikon alkuvaiheesta ihan viimeisempää vaiheeseen. Alempana kuva vielä loppusisältöineen. : __ ) Tosiaan. Kasasin aluksi, spreijasin mustalla ja frendi piirsi D kirjaimen kanteen. * 3 * Sain vielä idean laitella silkki paperia sisälle, vaikkakin ne vähän ikävästi alkoi kyllä repsottamaan. : ( Heitin vielä sisälle teko ruususun terälehtiä. : _ ) Mitä mieltä?

Sisältä löytyi mm: salmiakkia, suklaata, suklaalevyjä, kirjeitä, piirrustuksia, pehmolelu, kynä, suomiviina pullo ja kaikkea muuta kivaa. : ________ )

Ja sokerina pohjalla... löytöni. : 3 Ostin tosiaan photosetin, pinssit ja kangaslaukun. Olin tosi hysteerisessä tilassa, kun olin edes ostamassa, että en ees pystynyt ajattelemaan kunnolla ja tärisin. Sentään ihan viisaat ostokset, vaikkakin olisi ehkä pitänyt vielä napata se kuvakirja, mutta. : ( Ehkä mä sen jostain tilailen, jos alkaa liikaa harmittaa. : D Ainiin ! Hauskinta oli, että maksoin yhdestä photosetistä, ja sainkin siitä huolimatta kaksin kappalein. : ____ ) Theh. Sattuuhan noita mokia.

Kuiteeeenkiiiin..... :______ D Nytkin vielä niskat jumissa ja joo... : ( Kiitos jonotus seuralle. ♥ Kiitos Annikalle ylipäätänsä, kun jaksoi mua taas. Kiitos Jrocksuomelle, että mahdollisti jälleen tämänkin keikan. Kiitos faniprojektiin osallistuneille. Ilman teitä ei olisi miehet saanut Suomesta näinkin hienoa muistoa. ; D Ja suurin kiitos menee Dlle, joka palasi syrjäiseen ja kylmään Suomeen jälleen soittamaan ja piristämään.♥ * 3 * Paluuta odotellessa, ei voi kuin vain toivoa parasta.. : )

We finished final performance of the live!!!

Helsinki and Moscow was the best!!

It was a really amazing time!

I heard you sing a "EDEN"!

Do you know my joyful heart?

But I'm lonely that I can't see you for a while...

I'll not forget all of Europe tour!

I promise to come back again.

Thank you very much for the best memories!!!

I'll love you forever!!!

His name is Jay!

He and I are good partners in business.

And nice fellow!

(ASAGI) 

- tää kirje sai mut aamulla melkein jälleen parkuu. : (
EDENin täydellisyys... vielä loppuun. ; w ;