SUKEKIYO @ Nosturi
15.9.2014
Aamulla istuin yhdeksästä kolmeen markkinapäivässä. Ja vaikka se noin kuulostaa tylsältä, ei se todellakaan ollut. Silti väsymys painoi väkisinkin niskaan, mutta sillä mentiin! Nooran kanssa päästiin Nosturille noin .... mmm ... viiden aikoihin ? Jep. Siellä jonotettiin suunilleen se tunti, kunnes yllättävän pitkä jono alkoi liikkumaan. Piti ottaa huomioon, että VIP -lippulaiset oli jo menneet sisälle, eli porukkaa oli todellakin yllättävän paljon.
Sukekiyo on 2013 perustettu Kyon (DIR EN GREY, laulu) sooloprojekti. Projektiin lukeutuu myös Takumi (RENTRER EN SOI kitara/piano), Mika (RENTRER EN SOI rummut), Uta (9GOATS BLACK OUT kitara) ja Yuchi (KANNIVALISM basso).
Päästyämme sisälle, menimme ostamaan tuotteita. Tarjolla oli levystä huppariin, aina huiviin saakka. Eli aika laajasti, vaikkakin joitakin tuotteita oli sitten vähemmän. Täytyy vielä tokaista väliin, että huppari oli mitä hienoin (40€), ihh, mutta päädyin kuitenkin paituliin. Sieltä narikkaan ja narikan kautta saliin. Paikat taas tutusta ja turvallisesta korokkeesta.
Miehet saapuivat lavalle hiljaisin äänin. Ilman turhia esittäytymisiä keikka pyörähti käyntiin. DIR EN GREYn keikalla jos ikinä on ollut, tietää vähän siitä mitä oli luvassa. Ilman turhia löpinöitä musiikkia. Poikkeus oli kuitenkin juurikin se musiikki ja sen laatu. Miehet aloittivat tottuneen viileesti keikan, täydellisellä hallinnalla. Ainakin Kyo. Takumi jäi taka-alalle, sen huomasi heti, eikä toista pahemmin näkynyt keikan alku, taikka loppu puolella. Yuchi oli esillä, että eläyty keikkaan omalla tavalla, moshaten ja liikkuen. Mikasta en saanut sen parempaa kuvaa. Uta .. äääääääää. Se kaunis mies, hienoilla eleillä, ihanalla soitolla. Oon aina ollut jotenkin tosi kylmä Kyota kohtaan, mutta tällä keikalla se korjaantui heittäen. Toisiin asioihin tympäännyin, mutten voi kieltää, etteikö Kyo olisi ollut seksikäs kaiken kaikkiaan, että todella elegantti eleidensä, liikehdinnän ja esityksen puolesta. Täydet kympit esiintymisestä, että tottakai laulusta.
“If I had to say, there’s not much anger. DIR EN GREY also has that element, but sukekiyo is more human-like, so as to say. Since human beings are born until they die, the part of that time when there’s no hatred… Kindness may be coming out.” — Kyo[OKMusic interview]
Settilistaa ei ole tarjota. Jos joku haluaa jotain kuvaa keikasta, niin voin yrittää kertoa. Musiikki oli melankolista, rajua omalla tavalla ja raskasta. Oikeastaan, kaikkiin sanoihin voisi lisätä omalla tavalla -käsityksen. Koska niin se vain oli. Koko keikka omalla tavalla oli niin kiduttavan kaunis, että se on oikeasti kauniin vastakohta. Toisaalta, se oli oikeasti kaunista. Rajua, synkkää, melankolista. Kyo on todella loistava vokalisti esittämään tälläistä musiikkia. Jokainen tietää, joka on ikinä kuullut Kyon laulavan hiemankin korkeampia säveliä, tai ylipäätänsä laulavan. Seisomistahan se oli, ei sellaista rajua rellestämistä faneilta, niin kuin yleensä. Tietenkin tälläiseen keikkaan tarvitsee sen tietyn fiiliksen, ettei turhaannu, taikka väsy. Eniten taisi ärsyttää väsyvät fanit, jotka päättivät puhua hiljaisilla hetkillä turhan kovaa ääneen. Ei sillä, että haluaisin nipottaa, mutta (!!). Toinen tapa miten keikkaa voisi kuvata, on yksinkertainen sana: taide. Omanlainen taideteos.
Keikka kesti noin puolitoista tuntia, yhdellä niin sanotulla "encorella", että Kyo poistui hetkeksi ja muut jäsenet soittivat yhden biisin keskenään. Ilman minkäänlaisia puheita keikka oli kestänyt, ja kestikin aina viimeiseen biisiin saakka. Viimein viimeisen biisin loputtua Kyo lausui hiljaa sanan oyasumi eli hyvää yötä. Se oli ainut "puhe" koko keikan aikana. Se tyhjentävä tunne oli mitä... turhauttavinta. Se yksinkertainen sana tyhjensi, mutta myös antoi sen puuttuvan palasen.
Olen oikeastaan todella iloinen kaikista ennakkoluuloista huolimatta, että menin ylipäätänsä keikalle. Koska ää .. olin todella ennakkoluuloinen, koska Dirujen keikalla oikeastaan petyin. Mutta kuten sanottu, Kyon ääneen voi aina luottaa, heh. Ja no, itse halusin alunperin nähdä Utan. Olen enemmän kuin iloinen, että pääsin näkemään hänet. Vaikka välillä mietinkin, että olipa turhan kovaa rahastusta lipuista, olen miettinyt näin jälkikäteen, että ei. Luultavasti maksaisin uudestaan samaisen summan, jos vielä pääsisin näkemään saman näytelmän. Eri päivänä, erillaisilla tuntemuksilla, ja koko keikka saisi taas uudenlaisen kuvan. Harvoin kuitenkaan pääsee näkemään näin poikkeuksellisen erillaista keikkaa, joten mikseipä jos siihen tulee tilaisuus. Ja kyllä .. hupparin lisäksi harmittaa myös, etten napannut levyä mukaan. Sääli sinänsä. Ehkä joku päivä saan senkin haltuun.
Miehet vetivät hyvin Kyon rinnalla, varmasti jokaiselle heille avartava kokemus.
Kiitos taas järjestäjille, että itse Sukekiyolle !
20€
Loppuun live Venäjän keikalta, koooooska Suomen keikalta ei sitä vielä ole.
Saatte vähän kuvaa siitä, millaista se meno olikaan siellä ! Taino ... vähän sitä samaa kuvaa Venäjältä. : )
